Kahden upean sillan ylityksen jälkeen oltiin perillä Kööpenhaminassa. Etenkin jälkimmäiseltä maisemat olivat aivan huikeat. Toisesta sillasta piti maksaa siltamaksu, yli 30€. Tietenkin siis yhteen suuntaan, joten ei tullut kovin edulliseksi meidän reissu kun bensaakin paloi tankillinen. Mut jo pelkästään maisemien takia kannatti käydä ajelemassa.
Tivoli olisi ollut kiva päästä näkemään ja pari laitetta testaamaan, mutta eihän se vielä ollut auki. Keskustassa otettiin kauppoja haltuun ja tietty Hotel Chocolat suklaaputiikki. Löysin sieltä aivan ihanaa suolahipuilla maustettua tummaasuklaata Ollille ystislahjaksi. Niin ja eräässä putiikissa olin kiinnostunut Korsin laukuista mutta ei tiedetty tarkkaa kurssia enkä niin kallista hankintaa viitsinyt tehdä ihan mututuntumalla. Sattuipa sopivasti Marko Keränen jonkun stylistin kanssa paikalle ja niiltä sain sitten selvityksen kurssista. Vähän kalliimpia olivat kuin Suomessa joten kauppaan jäivät. En ole muutes kuvaillut mun uusimpia Korsin hankintoja mut ehkä joskus laitan asukuvien mukana. Nyt on niin herkku värejä mm. Korsilla tälle keväälle. Tosin vaaleanpunainen ei ehkä ole ihan mun juttu mutta näyttää ne hyviltä kaupan hyllyllä ja varmasti myös mun hyllyillä, käyttöön en ehkä ottaisi. Ja sitten takaisin Kööpenhaminaan...tässä muutamia kuvia.
Kaksi iloista reissulaista
Ruokapaikkaa etittiin pitkään ja hartaasti. Lopulta löytyi Det Lille Apotek. Smörrebröd on perinteinen tanskalainen voileipä ja mulle pakollinen kokeilu. Tästä ravintolasta löytyi smörreleipää erilaisilla päällisillä. Olin Ollin suosituksesta ottamassa herring täytettä, mutta tarjoilija tuli myöhemmin sanomaan herringien olevan loppu ja korvaavaksi täytteeksi otin lohen. Onneksi, sillä myöhemmin tajuttiin herringin olevan silakkaa ja lohi oli kyllä paaaaljon parempi vaihtoehto. Olli oli tilaavinaan pyttipannua mutta sai munakasta. Palvelu ravintolassa ei ollut kovin kummoista. Luin etteivät kööpenhaminalaiset ole kovin palvelualttiita ja sen kyllä huomasi. Tarjoilija tyyliin viskoi aterimet pöytiin ja puhetapa oli erittäin töksähtelevää. Pääasia että saatiin ruokaa ja päästiin iloisina jatkamaan matkaa. Oli muuten huippua maksaa kortilla ja sunnuntai shoppailu oli mieltä piristävää, Saksassa kun ei tuollaisia pysty harrastamaan.
Taiteilija työssään
Satavuotiasta pientä merenneitoa piti käydä ihmettelemässä Kööpenhaminan satamassa. Pakollinen turistinähtävyys mutta ei kovin ihmeellinen näky :)
Pois ajettii samaa reittiä ku tullessa eli siltoja pitkin. Itse olisin halunnut mennä lautalla mutta Olli ei halunnut ottaa riskiä etteivät ne kuljekkaan enää illalla. Täytyy sanoa että reissu ajoittui tosi hyvin toissa viikonloppuun. Viime viikonloppuna olikin mm. sillat kiinni ampumavälikohtauksen vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti