Pink lady

Mulla oli vuosi sitten ombre-liukuvärjäyksellä toteutetut hiukset. Juuri tumma ja loppu vaaleaa. Olin tosi tyytyväinen väriin mutta jossain kohtaa "juurikasvu" alkoi olemaan liian pitkä ja tuli kiire alkaa vaalentamaan sitä. Haluan pitää yleisilmeen kuitenkin vaaleana. 
Noh, mehän asuttiin silloinkin Saksassa ja halusin varmistaa että saan sellaiset hiukset kuin haluan. Piti siis ottaa Olli mukaan tulkiksi. Asiasta neuvoteltiin pitkään. Kampaaja oli sitä mieltä ettei hiuksiin voi tehdä raitoja. Hitto mitä bullshittiä :) Suomessa on kyllä usein tehty raitoja ja nimenomaan EI ole voitu suoraan värjätä kaikkia hiuksia vaalealla yhdellä kertaa. 

Neuvottelujen jälkeen oltiin sitä mieltä että päätös on yksimielinen ja raidoilla mennään. Vaan eipä tarvinnut kauaa kampaajan penkissä istua ku tajusin että raitoja ei ole tulossa vaan kampaaja mäiskii blondausainetta ympäri päätä. Siinä sitten paniikissa kattelin että mitähän hommasta tulee. Ei siitä muuta tullut kuin hirveät hiukset, monien kuukausien kärvistely ja trauma kampaajia kohtaan. 

Eihän noin tumma väri suostunut kerralla lähtemään vaan kampaaja koitti vielä pesupaikallakin lisätä vaalennusainetta. Eikä noin tumma väri todellakaan lähtenyt tasaisesti.

Vaalennusaineella pilattuja hiuksia piti leikata paljon kun latvat tietenkin meni todella huonoon kuntoon. Siitäkin väännettiin kauan paljonko otetaan mutta kampaaja katsoi oikeutetuksi ottaa juuri sen verran kuin haluaa. Vähän mä vihaan kampaajia :D

Kärsin pahimmasta katastrofista monta kuukautta, ei paljoa peiliin huvittanut katsoa sinä aikana. Sitten hiuksia pystyi jo vaalentamaan uudelleen. Ja todellakin tein sen sillä kertaa itse. 

Tällainen oli siis ennen värjäystä. Värjätystä en todellakaan laita kuvaa.

Syksyllä väri vaihtui tumman pinkiksi... kuukausien myötä väri vaalentunut. Nyt siis taas Saksassa ja pinkkejä hiuksia piti saada jotenkin värjättyä. Päätin taas luottaa omiin kätösiin ja tein balayage-tekniikalla värjäyksen. Eli värit liukuu tasaisemmin eikä kontrasti ole niin suuri. Tällä kertaa juuri on vaalea ja tummenee latvoja kohti. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Erään mielestä tämä kuva on hirveä, mutta mun naamahan siinä vaan on joten minkäs teen :) En jaksa yrittää parempaakaan ottaa.

Sunnuntaiajelua Tanskassa ja Flensburg

Sunnuntai... kaikki paikat Saksassa kiinni joten suunnaksi Tanska. Tanskassa kaupat ovat auki sunnuntaisin ja sieltä jopa löytyy ruokapaikkoja (muutakin kuin mäkki) jotka tarjoavat ilmaisen wifin. Toimiva wifi on tärkeä, ei ainakaan tarvitse keskustella seurassa :)

Tarkoitus oli mennä ensin tutustumaan lähellä Tanskan rajaa sijaitsevaan idylliin Flensburgiin, mutta ei jaksettu nousta vielä autosta siellä ja ajeltiin Tanskaan. Pyörittiin rajan tuntumassa pikkukylissä ja ihasteltiin vaan maisemia. Niin ja tietysti piti käydä ne kuuluisat smörret syömässä ravintolassa. Mä tosin otin täytetyn croisantin ja Olli veti smörrejä + croisantin.

Ruokailun jälkeen lähdettiin takaisin Saksaan, Flensburgiin. Flensburg on aikoinaan kuulunut Tanskaan ja sijaitsee muutaman kilometrin päässä rajasta. Se on hyvin pieni kaupunki mutta todella viihtyisä, varmasti etenkin kesäaikaan. Kaupunki tuntuu olevan pohjois-saksalaisten ylpeys, ainakiin niin kovasti siellä suosittelevat vierailtavan.

Illalla syötiin meidän hotellilla. PIENEN annoksen ne sitten päätti tehdä mulle. Vieläkin ähkyssä siitä :)

Lyypekki

Tämän reissun ensimmäinen ja viimeinen lauantai vietettiin Lyypekissä. Tylysti sanottuna Lyypekissä ei ole mitään ihmeellistä. Ihan mukava kaupunki ja vanhassa kaupungissa on maailmansodan pommitusten jäljiltä yhä nähtävää. Molemmilla reissulla kierreltiin kauppoja ja katseltiin nähtävyyksiä/menoa kaduilla.

Tässä joitain kuvia sekaisin molemmilta reissuilta. Päänähtävyys taisi olla keskiaikainen portti Holstentor. Kirkkoja kaupungissa on paljon, mutta niitä ei näillä reissuilla kuvailtu.

 Syömässä käytiin Nordseellä.

Luistinrata

 Puhelinkoppi kolikkopuhelimella

Illalla hotellilla päätettiin mennä saunaan. 3,5h saatii aikaa oleskella sauna-alueella ja melkein koko tämä aika siellä oltiinkin. 

Valentinstag nach Köln (und Düsseldorf & Hannover)

Ystävänpäivän tienoille sattui Kölnin karnevaalit joten päätin että sinne lähdetään ja järjestin reissun Ollille lahjaksi. Viime vuonna oli meidän saksan porukkaa menossa mutta silloin matka tuntui turhan pitkältä ja reissu jäi tekemättä. Käytiin kyllä pääsiäisenä Amsterdamista tullessa Kölnissä, mutta nyt päästiin näkemään kuuluisat karnevaalit.

Asut jäi hankkimatta, itselläni oli vain hieno päähine (panta), kun en oikein löytänyt täältä meidän citystä mitään ja Kölnissä oli myöhäistä alkaa sovittelemaan. Huikeita asuja olivat ihmiset pukeneet päälle ja jotkut todella panostaneet juhlaan. Meno oli vähän kuin Suomessa vappuna, paitsi että kaikenikäiset olivat pukeutuneet ja juhlassa mukana. Ja ehkä astetta rattoisampi meininki.

Sensuuri iski

Meidän ilona lauantain kemuissa pyöri mukana kaksi liettualaista. Mantas oli Ollin kanssa samalla kielikurssilla Heilbronnissa ja hänen tyttöystävänsä kävi aika usein vierailulla. Mukava oli nähdä kavereita ystävänpäivänä :) Yhdessä katseltiin meininkiä, käytiin syömässä ja muutamassa kaupassa.

Illalla ajeltiin Ollin kanssa Düsseldorfiin yöksi. Olin varannut hotellin jossa on kunnon saunaosasto. Ihanaa oli päästä saunomaan pitkästä aikaa. Sunnuntai aamuna yritettiin vielä päästä löylyihin mutta spa ei ollutkaan auki. Bookingin sivuilla luki, että spa on auki 6-23, mutta su aamuna paljastui sen olevan 5p.m. - 10p.m. Käytiin sitten omassa kylpyammeessa lillumassa ja nostettiin kytkintä suuntana Hannover.

Nämä kuvat siis Düsseldorfista

Hannoverissa käytiin Neues rathausia eli kaupungintaloa ympäröimässä puistossa kävelemässä. Syömässä käytiin Block housessa. Otin pihvin, lisukkeina tuli kasviksia ja annos näytti kyllä hirveälle lastenlistalta otetulta, mutta pihvi oli oikein hyvä. Ja leipä todella herkullista!

LOVE YOU TO THE MOON AND BACK 

Päivä Kööpenhaminassa

Reilu viikko sitten sunnuntaina tehtiin päiväretki Kööpenhaminaan. 3,5h kesti ajella suuntaansa mutta matka taittui rattoisasti auringon paistaessa ja maisemia ihaillen. Tullessa ei kyllä enää ollut valoisaa, tultiin todella myöhään kotia kohti mutta Olli ajoi vaihteeksi ja mä luin/torkuin.

Kahden upean sillan ylityksen jälkeen oltiin perillä Kööpenhaminassa. Etenkin jälkimmäiseltä maisemat olivat aivan huikeat. Toisesta sillasta piti maksaa siltamaksu, yli 30€. Tietenkin siis yhteen suuntaan, joten ei tullut kovin edulliseksi meidän reissu kun bensaakin paloi tankillinen. Mut jo pelkästään maisemien takia kannatti käydä ajelemassa.

Tivoli olisi ollut kiva päästä näkemään ja pari laitetta testaamaan, mutta eihän se vielä ollut auki. Keskustassa otettiin kauppoja haltuun ja tietty Hotel Chocolat suklaaputiikki. Löysin sieltä aivan ihanaa suolahipuilla maustettua tummaasuklaata Ollille ystislahjaksi. Niin ja eräässä putiikissa olin kiinnostunut Korsin laukuista mutta ei tiedetty tarkkaa kurssia enkä niin kallista hankintaa viitsinyt tehdä ihan mututuntumalla. Sattuipa sopivasti Marko Keränen jonkun stylistin kanssa paikalle ja niiltä sain sitten selvityksen kurssista. Vähän kalliimpia olivat kuin Suomessa joten kauppaan jäivät. En ole muutes kuvaillut mun uusimpia Korsin hankintoja mut ehkä joskus laitan asukuvien mukana. Nyt on niin herkku värejä mm. Korsilla tälle keväälle. Tosin vaaleanpunainen ei ehkä ole ihan mun juttu mutta näyttää ne hyviltä kaupan hyllyllä ja varmasti myös mun hyllyillä, käyttöön en ehkä ottaisi. Ja sitten takaisin Kööpenhaminaan...tässä muutamia kuvia.

Kaksi iloista reissulaista

Ruokapaikkaa etittiin pitkään ja hartaasti. Lopulta löytyi Det Lille Apotek. Smörrebröd on perinteinen tanskalainen voileipä ja mulle pakollinen kokeilu. Tästä ravintolasta löytyi smörreleipää erilaisilla päällisillä. Olin Ollin suosituksesta ottamassa herring täytettä, mutta tarjoilija tuli myöhemmin sanomaan herringien olevan loppu ja korvaavaksi täytteeksi otin lohen. Onneksi, sillä myöhemmin tajuttiin herringin olevan silakkaa ja lohi oli kyllä paaaaljon parempi vaihtoehto. Olli oli tilaavinaan pyttipannua mutta sai munakasta. Palvelu ravintolassa ei ollut kovin kummoista. Luin etteivät kööpenhaminalaiset ole kovin palvelualttiita ja sen kyllä huomasi. Tarjoilija tyyliin viskoi aterimet pöytiin ja puhetapa oli erittäin töksähtelevää. Pääasia että saatiin ruokaa ja päästiin iloisina jatkamaan matkaa. Oli muuten huippua maksaa kortilla ja sunnuntai shoppailu oli mieltä piristävää, Saksassa kun ei tuollaisia pysty harrastamaan.

Taiteilija työssään

Satavuotiasta pientä merenneitoa piti käydä ihmettelemässä Kööpenhaminan satamassa. Pakollinen turistinähtävyys mutta ei kovin ihmeellinen näky :)

Pois ajettii samaa reittiä ku tullessa eli siltoja pitkin. Itse olisin halunnut mennä lautalla mutta Olli ei halunnut ottaa riskiä etteivät ne kuljekkaan enää illalla. Täytyy sanoa että reissu ajoittui tosi hyvin toissa viikonloppuun. Viime viikonloppuna olikin mm. sillat kiinni ampumavälikohtauksen vuoksi.