Pääsin kuin pääsinkin Franken lennolle ja Heilbronniin.
Ensimmäinen aamu alkoi sillä, että vein Ollin töihin aamulla kahdeksalta ja ajeltiin Millan kanssa nilkka suorana lähes 1,5h Stuttgartin suuntaan. Alkumatkasta tuli radiosta mainintoja stausta eli ruuhkista mutta ei onneksi mitään kovin kummoista stauta ollut matkalla. Perillä laitoin BMW:n nätisti parkkiin ja painoin automaatti start-stop -näppäintä todeten etten ole nähnyt avainta missään. Siinä pikatsekkaus ja varmuus siitä ettei avainta todellakaan ole autossa. Avain on siis Ollin taskussa, kello on 9:30, Olli pääsee töistä 18:00, auto sammutettuna parkissa eikä lähde käyntiin tietenkään ilman avainta. Pienet ärräpäät lenti mielessä tai ei edes lentänyt vaan olin pelkästään kauhuissani. Tarkoitus oli käydä hiukan shoppailemassa, sitten vesiputouksilla ja iltapäivällä Heilbronniin katselemaan vanhoja tuttuja mestoja ja viettämään tyyppien kanssa aikaa.
Audissa on niin näpsäkästi että se sammuu tai ainakin alkaa huutelemaan jos avain lähtee autosta. Käynyt kymmenen kertaa senkin kanssa niin että kun olli hyppää kyydistä roudaa tavaroita ja mä jään pistää autoa parkkiin mutta homma tyssää aina siihen ku Olli pääsee auton ulkopuolelle. Nyt olin siis lirissä.
No tieto asiasta kulki Ollille ja hän sai mut vakuuttuneeksi että viihdyn kyllä koko pitkän päivän kaupoissa/kaupungilla kun sääkin on ihanan keväinen. Arska paistoi ja elämä alkoi hymyilemään kun toivuin alkushokista. Tuli ostettua vaikka sun mitä :) Tennareita, huiveja, lompakoita, paitoja, housuja jne. Löysin jopa alesta jotain kun oli kerrankin aikaa ja sen takia mielenkiintoa katsella myös alerekit. Yleensä inhoan alennusmyyntejä. Tottakai haluan ostaa tavaraa edullisesti mutta jos se on heinäkuussa tullut myyntiin ja tammikuussa lojuu muiden myymättä jääneiden vaatteiden kanssa rekissä muutama hajakoko jäljellä, niin ei kiinnosta yhtään. Nyt löytyi "vain tämän päivän" tarjouksista pari vaatetta hyvään hintaan.
Välillä käytiin syömässä ja sitten taas osteltiin lisää. Juuri kuuden aikoihin alkoi kyllästyttämään kun aurinkokin alkoi laskemaan mutta tiesin että vielä täytyy hakea muutama ostos jotka olin jättänyt mieleeni hautumaan. Sitten kun aloin olemaan valmis niin Olli tulikin lainatulla autolla hakemaan. Tai siis tuomaan avaimia. 20:00 päästiin liikkeelle ja ajeltiin kahdella autolla Heilbronniin. Siinä ei sitten enää keretty muuta kuin käymään viime vuoden kotihotellilla hakemassa meidän muuttokuorma ja viereiseen Wienerwaldiin syömään kanaa.
Heute bleibt die küche kalt wir gehen in den Wienerwald :)
Tänään jää keittiö kylmäksi, menemme Wienerwaldiin
Hotelli ei ollut kovin kummoinen, siis ihan jees mutta hinta-laatusuhde ei ollut kohdillaan. Pienehkö perhehotelli jossa ollaan rahan kanssa tarkkoja.
Tässä vähän kuvia Millan vaatteista
Tom Tailorilta pari paitaa
S. Oliverin poikien mallistosta paita mutta teksti sopi 12 maata reissanneelle neidille
Ralph Laurenilta kevättakki
Tommy Hilfigeriltä sukkia ja sandaalit
Ferrarin tennarit
Toinen päivä sujuikin vähän mallikkaammin. Taas oltiin shoppausreissulla ja etenkin kaikkea Gantin sisustustavaraa tarttui mukaan. Pumallakin meni muutama euro kun päädyin loppupeleissä ostamaan meille kaikille mm. uudet Ferrarin sneakersit. Niin ja Korsilta tarttui taas kaikenlaista matkaan, ainakin uusi kello. Mulla on ihana MK kello joka sopii hyvin sormusten kanssa mutta sen pakkasin 1,5vuotta sitten kun tämä muuttorumba alkoi, niin hyvään jemmaan ettei ole löytynyt vieläkään. Siis muuttotavaroissahan se on niinkuin kaikki muutkin aarteet, niitä ei ole vaan päästy purkamaan kun ei ole pysyvää kotia vieläkään.
Toinen päivä taisi sujua vähän maltillisemmin. EHKÄ! Ainakin pääsin nopeammin kohti Heilbronnia. Lähtiessä navigaattori tarjosi uuden reitin kun sattui paha stau mun reitillä. Niinhän se olikin paha kun tie mille mun piti kääntyä, oli aivan pysähdyksissä. Ajelin sitten pikkukylien läpi ja jossain vaiheessa pääsin takaisin isolle tielle ja matka taittui nopeasti.
Heilbronnissa kävin taas moikkaa kotihotellin henkilökuntaa ja sitten italiaanoilta hakemaan salaattia. Ja vielä vähän ostoksia. Mister lady -putiikista löysin sattumalta mustat farkut. Entiset suosikkifarkut ratkesi haaroista maanantaina juuri lentokentälle lähdettäessä ja tarve oli löytää uudet. Meillä oli vain puolikas matkalaukullinen vaatteita/muuta tarpeellista mukana koko perheelle, eikä mulla ollut kuin yhdet housut mukana, ratkenneiden lisäksi. Niillä olisin joutunut vetämään monta päivää mutta onneksi löytyi todella istuvat farkut. Niitä piti sitten ottaa paritkin että pärjään vähän pidempään. Mustat farkut ovat mun vakiot ja olen tosi huono ostamaan uusia koska ne ovat aika perusvaate enkä yleensä tykkää ostella mitään tarpeellista ja käyttövaatetta vaan kaikkea ihan muuta. Housut tuli kyllä todella tarpeeseen, mulla oli ollut todellakin ostohousut jalassa pari päivää ja pakko oli alkaa hillitä shoppailua.
Muuta en hirveästi tainnut ostella Heilbronnista. Ai niin ainakin Converset ostin. Saksalaisethan on paljon sosiaalisempaa kansaa kuin suomalaiset ja heti kenkäkaupassa oli myyjät Millaa viihdyttämässä. Hän sai pari ilmapalloa mukaan ja niistä riitti iloa pitkään.
Iltalenkki Heilbronnin kanavan vartta pitkin puistoon, sieltä autolle ja Ollia hakemaan töistä. Hotellille vaatteiden vaihtoon ja poikien kanssa syömään. Olli ajoi ja kääntyi joka risteyksestä ensimmäisellä kerralla väärin ja meinattiin myöhästyä sovitusta ajasta mutta päästiin viimein perille. Mentiin peristeistä saksalaista ruokaa tarjoilevaan Barfüber ravintolaan ja meitä olikin kunnon kööri liikenteessä, piti pidentää pöytää että saatiin suomalaisten jengi pitämään pöydän päätä :) Mä halusin syödä flammkuchenin eli sellaisen tosi ohuen piirakan mutta sainkin enemmän pitsaa muistuttavan ruuan. Olli söi maultaschenin, sellaisen raviolin/lasagnen tyylisen saksalaisen perinneruuan. Itse söin sellaisen vuosi sitten samaisessa ravintolassa mutta ei ollut mun juttu. Eipä mun pitsakaan mikään makuelämys ollut.
Illlala kuuden jälkeen lämpöasteita vielä 9
Yöllä yritin vähän pakata mutta en kerennyt pakkaamaan kaikkea kun muut sammuivat jo yöunille. Tarkoitus oli saada mahdollisimman monta kenkälaatikkoa mukaan ja yllätys oli suuri kun huomasin että olli on tuonut Suomesta Saksaan pari kenkälaatikkoa jotka myöskin hauan viedä takaisin. Turhaa veivät tilaa ja jouduin jättämään muutaman laatikon Saksaan. Aina noita miehiä pitäisi olla vahtimassa. Mut siis oikeesti kerranki lähdin tyhjän matkalaukun kanssa. Käsimatkatavaroita mulla oli laukullinen mutta onneksi en ottanut enempää mitään mukaa kun juuri ja juuri saatiin kaikki mahtumaan.