sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Hullut päivät vol.2

Keskiviikko iltana olin vielä niin ärsyyntynyt aamullisista hullareiden ongelmista etten edes halunnut ajatellakkaan lähteväni shoppailemaan seuraavana päivänä, ainakaan heti aamusta. No en kyllä mennyt koko päivänä. Kävin kyllä muualla katselemassa tarjontaa ja taisin tehdä shoppausennätyksen. Mikäänhän ei vedä vertoja Saksan ostoksille mutta kotimaassa lähti vähän lapasesta. Perjantai aamuna meille tuli sähkömies joten en päässyt silloin shoppailemaan Stockalle, mutta onneksi verkosta pystyi tilaamaan. Tilasin pari Superdryn paitaa. Toivottavasti ovat yhtä ihania kuin miltä nettisivuilla näytti.

Tänä eli lauantai aamuna suuntasin taas ennen seiskaa kohti Stockaa ja kerkesin sinne ehkä minuutin yli. Liikkeessä oli enemmän myyjiä kuin asiakkaita, aika surullinen näky kun tietää miten huonosti kyseisellä kauppakonsernilla menee. Mutta se teki shoppailusta helppoa verrattuna keskiviikon jonottamiseen, etenkin kun olo on vieläkin todella tukkoinen poskiontelotulehduksen takia. Mulla oli suuntana taas Superdryn osasto, sieltä nappasin legginsit ja kaikissa mahdollisissa väreissä. Ihan näyttävät pitkiltä kalsareilta mutta en osannut päättää mitkä niistä valitsisin joten kaikki oli otettava. Ehkä niitä tarvitaan ensi juhannuksena toppahousujen alla :)






T-paidat on ostettu Saksasta Superdryn omasta liikkeestä. Sinistä olen jo kerennyt käyttämään ainakin kerran, mutta toisessa roikkuu vielä hintalappu. Toivottavasti persikan värinen paita ja nämä leggarit pääsevät käyttön eivätkä unohdu kaapin perälle. Pinkki pitkähihainen on myös Hulluilta päiviltä, muutaman vuoden takaa. On kokoa M, mutta on aikamoinen teltta :) Taisin käyttää raskausaikana paitaa muutaman kerran.



Löysin myös Lexingtonin pyyhkeet jotka kerkesin keskiviikkona tilata netistäkin.

Michael Korsia tulee ostettua vieläkin vaikka lähentelee kyllästymisen rajaa. Korsilta nappasin parit nahkasandaalit. Näitä jouduin hakemaan vielä myöhemmin lisää kun muut Kors fanit halusivat omat santsut ja pitihän frendejä auttaa hädässä. Toiset ovat mustat ja toiset luggagen väriset.

Tälle uusinta reissulle Olli lähti mukaan ja kävi tsekkailemassa vähän elektroniikkaa. Ei löytynyt mitään mitä juuri nyt tarvittaisiin. Paitsi mä löysin nukkanyppijän. Pari viikkoa sitten halusin putsata Gantin cashmere neuleen nukasta ja tiesin että siihen oikein hyvin soveltuvia nukkanyppijöitä on olemassa mutta en oikein tiennyt mistä lähteä etsimään kun asian kanssa oli kiire ja päädyin sitten ostamaan Kodin1:stä pelkän nukkaharjan. Nyt on kunnon pelit ja vehkeet. Vielä en ole kerennyt testaamaan laitetta. Meillä meni vähän lauantai illan suunnitelmat uusiksi kun Ollilta varastettiin iphone. Kännykässä olisi myös ollut kuvia ihanan rauhallisesta aamusta matkalla Stockmannille, ne jää nyt laittamatta. Ei taida löytyä icloudistakaan.



keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Hullut päivät

Stockmannin Hullut päivät alkoivat tänään ja oli kyllä hullu meininki. Näköjään pääasia ei ole saada mahdollisimman paljon myytyä mahdollisimman monelle vaan aiheuttaa oikeasti hulluutta kassoilla. Mulla oli 45 minuuttia aikaa ja luulin että kerkeän siinä ajassa ostamaan Michael Korsin korvikset, vaatteita ja pyyhkeitä.

Enpä kerennyt kun järjestelyt eivät toimineet yhtään. Ovet aukesivat jo 7:00, olin paikalla n 6:55, joten hetken kerkesin jonottaa sisälle. Sisällä rupesin ensimmäiseksi jonottamaan korviksia, ja siinä jonossa seisoinkin sen 45minuuttia. Sentään juuri kerkesin saamaan oman parin kun piti lähteä jatkamaan matkaa.
Yhdeltä isolta tiskiltä sai aurinkolasit, kellot ja korut. Tiskin keskellä seisoi kassatäti kassakoneensa ja kiinteän maksupäätteen kanssa. Pöydän reunoilla palvelivat myyjät antamassa haluttua tavaraa ihmisille. Näin jonossa jo pitkään olleet jäivät ilman palvelua ja reunoilla pystyi menemään jonon ohi. Lisäksi tavaran saanut joutui tunkemaan itsensä jonon tai lauman keskelle maksamaan tuotteensa. Ei mitään järkeä.



Olisin ostanut paljon muutakin itsepalveluna mutta tällä palvelutiskillä homma mätti pahasti ja aika loppui. Jäipähän tilille monta satasta eivätkä rahat menneet Stockan kassaan. Tilasin kyllä päivällä verkkokaupasta vähän jotain vaatetta ja Lexingtonin pyyhkeitä. Pyyhkeet ei kyllä tule tarpeeseen kun juuri Saksasta ostin Gantin ja Ralph Laurenin pyyhkeitä, mutta kai nekin joskus pääsee käyttöön.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Katuruokaa Vol.2 ja Kingsman

Tänään jatkettiin katuruoalla. Kävin puolenpäivän aikaan hakemassa meille pienen napostelusetin. Setissä oli vuohenjuustoa, espanjalainen munakas ja savuporoleipää. Savuporoleipä oli erinomaisen hyvää, muut vähän mauttomia. Niin ja kyytipojaksi oli espanjalaista kuumaa kaakaota, aivan taivaallisen hyvää etenkin kun ulkona oli ihan jäätävän kylmä. Milla söi omia leipiään hienosti pöydän ääressä.



Illansuussa hain meille superdealin eli kympillä sai hampurilaisen, coleslawn ja erikoismaidon. Maidosta en tiedä mitä se oli mutta normaalia makeampaa ja oikein maistuvaa. Coleslaw oli erikoista, ei ehkä niin hyvää kuin luulin ja hampurilaista maistoin vähän, oli oikein hyvää. Taas jäi mun tämän päivän syömiset aika vähiin mutta huomenna pitää koittaa kokkailla jotain itse ja vähän suurempia annoksia.


Kävin tänään katsomassa Kingsman elokuvan. Oli paras leffa minkä oon aikoihin nähnyt. Todellakin! Kyseessä on siis Bond parodia ja ymmärrän ettei kaikkien makuun mutta mulle siinä oli juuri sopivat elementit; suosikkinäyttelijät kuten Taron Egerton & Samuel L. Jackson ja infantiili huumori. Elokuva oli melko pitkä mutta ei alkanut puuduttaa mua missän vaiheessa. Menkääpäs katsomaan tämä hillitön toimintakomedia, tämän enempää en nyt ala elokuvaa tässä avaamaan :)



lauantai 21. maaliskuuta 2015

Katuruokarieha 21.-22.3.15

Tänään oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tai no Olli kävi syömässä Gringos Locosissa ensin tulisen Diaplo burgerin, sieltä sitten jatkettiin Kauppa- ja Senaatintorille. Ulkona oli aurinkoinen sää, mutta hirmu kylmä eikä meillä ollut enää Gringosin jälkeen haluja hirveästi kierrellä ihmettelemässä ruokatarjontaa vaan nappasin aika nopeasti Sandron annoksen mukaan.

Grillattu halloumi ja falafel toimi hyvin, kiva oli syödä välillä jotain erilaista. 10€:n hinta oli ok, ehkä pari euroa edullisempi olisi saanut olla. Burgerit näytti olevan suurimmassa suosiossa, itse en juuri niitä syö. Kun sain halloumini syötyä, tsekattiin vielä Senaatintorilla saksalainen keittiö, mutta currywurst noodeleilla ei houkutellut.





Toivottavasti huomenna ei ole yhtä kylmä päivä. Mulla ei ole toppatakkia ja kevättakissa ei viitsi kauaa pihalla paikoillaan hytistä. Ravintolayrittäjiä on kai n 60, joten kyllä sieltä varmasti löytyisi huomennakin jotain syömistä. Will see!



maanantai 16. maaliskuuta 2015

Katuruokaa?

Helsingissä on suurimmat Streat Helsinki EATS- katuherkuttelut koskaan. Tai niin ainakin luultiin. Piti olla Senaatintorille asti kojuja mutta eipä näkynyt. Ei näkynyt myöskään Vanhassa kirkkopuistossa mitään. Tsekkaus facebookiin ja paljastui että ollaan viikkoa liian aikaisessa. 

Ruokaa piti kuitenkin saada joten suunnattiin Maya bar and grilliin. Tilattiin paella kahdelle. Ruoka oli aika mitään sanomatonta, paikka sinänsä ihan kiva. Amigon jälkeen aikamoinen pettymys. Jälkkäriksi lattet Robert's Coffeesta. Ei muuta kerrottavaa :)








sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Amigon Tapas-viikot

Kaksi kuukautta Saksassa ravintolaruokaa syöneinä oltiin asennoiduttu siihen että vihdoin saadaan tehtyä itse parempaa ja edullisempaa kotiruokaa kuin ravintolaruoka.  No mä olin ihan hukassa maanantaina kaupassa kun seilasin hyllyltä toiselle enkä keksinyt mitään syömistä. Jotenkin sitten selvittiin koko viikko omilla kokkauksilla, paitsi lauantaina Olli alkoi puhumaan Amigosta. Mä tiesin että siellä on tapas-viikot ja molemmat tykkäämme tapaksista.

Iltapäivällä siis kohti Ullanlinnan Amigoa. Sää oli mitä mahtavin kävellä Krunikasta merenrantaa pitkin Tehtaankadulle. Amigossa saatiin mukava hompsuli tarjoilijaksi. Mä löysin listalta kaksi tapasta ja nehän riitti mulle, Olli otti tapaksien lisäksi vuohenjuustokanaa. Mun alkupalana tullut katkarapukuppi tillikastikkeella oli hyvää mutta ei vetänyt vertoja Ollin chorizo-makkaralle ja lohkoperuna Ali-olia annokselle. Ollin ruoka vei kyllä kielen mennessään. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Amigon tapas-viikkoja jos on tapasten ystävä tai ei ole koskaan edes kokeillut niitä.



Pääruokana mulle tuli valkosipulikeitto tapas-listalta ja Olli sai kana-annoksensa. Mun keitto oli herkullista mutta Ollin kana vuohenjuustolla sai viimeistään veden herahtamaan kielelle. Ollilla osui nappivalinta ruokien kanssa, niin herkullista. Suosittelen ehdottomasti Amigoa hyvän ruuan ystävälle.
Palvelu myöskin oli hauskan tarjoilijan osalta niin hyvää että jätin tippiä mitä en juuri koskaan suomen ravintoloissa tee.







Ravintola on ihan tunnelmallinen. Me oltiin paikalla ensimmäisten joukossa, mikä oli hyvä koska pöytävarauksia oli tehty paljon ja vähän myöhemmin oltaisiin taidettu jäädä ilman pöytää.


Back to Helsinki

Nyt ollaan sitten pysyvästi (ainakin tällä erää) takaisin Suomessa. Ensin oli tosi outoa ja ei oikein tiennyt haluaako olla Suomessa vai Saksassa mutta onneksi Helsingissä ei ole lunta ja on aika keväistä niin kyllä tänne taas sopetuu.

Meidän Saksasta paluu oli taas aikamoista puljaamista matkalaukkujen kanssa. Onneksi olin oikeasti lähtenyt vähillä kantamuksilla joten saatiin tavarat aika helposti tuotua. Franken kentällä oli taas ongelmia mun matkalipun kanssa eikä selvitty siitä niin helposti kuin Suomessa, vaan piti ihan lähteä Lufthansan toimistoon selvittämään tilannetta. Kaikki kuitenkin selvisi ja pääsin lennolle. 

Tässä vielä viimeisestä Heilbronn päivästä kuvia. Matkalaukut piti käydä pakkaamassa loppuun näköalakukkulalla :)










Ihanan lämmin päivä

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

2 pitkää shoppauspäivää

Pääsin kuin pääsinkin Franken lennolle ja Heilbronniin.

Ensimmäinen aamu alkoi sillä, että vein Ollin töihin aamulla kahdeksalta ja ajeltiin Millan kanssa nilkka suorana lähes 1,5h Stuttgartin suuntaan. Alkumatkasta tuli radiosta mainintoja stausta eli ruuhkista mutta ei onneksi mitään kovin kummoista stauta ollut matkalla. Perillä laitoin BMW:n nätisti parkkiin ja painoin automaatti start-stop -näppäintä todeten etten ole nähnyt avainta missään. Siinä pikatsekkaus ja varmuus siitä ettei avainta todellakaan ole autossa. Avain on siis Ollin taskussa, kello on 9:30, Olli pääsee töistä 18:00, auto sammutettuna parkissa eikä lähde käyntiin tietenkään ilman avainta. Pienet ärräpäät lenti mielessä tai ei edes lentänyt vaan olin pelkästään kauhuissani. Tarkoitus oli käydä hiukan shoppailemassa, sitten vesiputouksilla ja iltapäivällä Heilbronniin katselemaan vanhoja tuttuja mestoja ja viettämään tyyppien kanssa aikaa.

Audissa on niin näpsäkästi että se sammuu tai ainakin alkaa huutelemaan jos avain lähtee autosta. Käynyt kymmenen kertaa senkin kanssa niin että kun olli hyppää kyydistä roudaa tavaroita ja mä jään pistää autoa parkkiin mutta homma tyssää aina siihen ku Olli pääsee auton ulkopuolelle. Nyt olin siis lirissä.

No tieto asiasta kulki Ollille ja hän sai mut vakuuttuneeksi että viihdyn kyllä koko pitkän päivän kaupoissa/kaupungilla kun sääkin on ihanan keväinen. Arska paistoi ja elämä alkoi hymyilemään kun toivuin alkushokista. Tuli ostettua vaikka sun mitä :) Tennareita, huiveja, lompakoita, paitoja, housuja jne. Löysin jopa alesta jotain kun oli kerrankin aikaa ja sen takia mielenkiintoa katsella myös alerekit. Yleensä inhoan alennusmyyntejä. Tottakai haluan ostaa tavaraa edullisesti mutta jos se on heinäkuussa tullut myyntiin ja tammikuussa lojuu muiden myymättä jääneiden vaatteiden kanssa rekissä muutama hajakoko jäljellä, niin ei kiinnosta yhtään. Nyt löytyi "vain tämän päivän" tarjouksista pari vaatetta hyvään hintaan.

Välillä käytiin syömässä ja sitten taas osteltiin lisää. Juuri kuuden aikoihin alkoi kyllästyttämään kun aurinkokin alkoi laskemaan mutta tiesin että vielä täytyy hakea muutama ostos jotka olin jättänyt mieleeni hautumaan. Sitten kun aloin olemaan valmis niin Olli tulikin lainatulla autolla hakemaan. Tai siis tuomaan avaimia. 20:00 päästiin liikkeelle ja ajeltiin kahdella autolla Heilbronniin. Siinä ei sitten enää keretty muuta kuin käymään viime vuoden kotihotellilla hakemassa meidän muuttokuorma ja viereiseen Wienerwaldiin syömään kanaa.


Heute bleibt die küche kalt wir gehen in den Wienerwald :)
Tänään jää keittiö kylmäksi, menemme Wienerwaldiin 

Hotelli ei ollut kovin kummoinen, siis ihan jees mutta hinta-laatusuhde ei ollut kohdillaan. Pienehkö perhehotelli jossa ollaan rahan kanssa tarkkoja.


Tässä vähän kuvia Millan vaatteista


Tom Tailorilta pari paitaa
S. Oliverin poikien mallistosta paita mutta teksti sopi 12 maata reissanneelle neidille
Ralph Laurenilta kevättakki
Tommy Hilfigeriltä sukkia ja sandaalit
Ferrarin tennarit

Toinen päivä sujuikin vähän mallikkaammin. Taas oltiin shoppausreissulla ja etenkin kaikkea Gantin sisustustavaraa tarttui mukaan. Pumallakin meni muutama euro kun päädyin loppupeleissä ostamaan meille kaikille mm. uudet Ferrarin sneakersit. Niin ja Korsilta tarttui taas kaikenlaista matkaan, ainakin uusi kello. Mulla on ihana MK kello joka sopii hyvin sormusten kanssa mutta sen pakkasin 1,5vuotta sitten kun tämä muuttorumba alkoi, niin hyvään jemmaan ettei ole löytynyt vieläkään. Siis muuttotavaroissahan se on niinkuin kaikki muutkin aarteet, niitä ei ole vaan päästy purkamaan kun ei ole pysyvää kotia vieläkään. 

Toinen päivä taisi sujua vähän maltillisemmin. EHKÄ! Ainakin pääsin nopeammin kohti Heilbronnia. Lähtiessä navigaattori tarjosi uuden reitin kun sattui paha stau mun reitillä. Niinhän se olikin paha kun tie mille mun piti kääntyä, oli aivan pysähdyksissä. Ajelin sitten pikkukylien läpi ja jossain vaiheessa pääsin takaisin isolle tielle ja matka taittui nopeasti.

Heilbronnissa kävin taas moikkaa kotihotellin henkilökuntaa ja sitten italiaanoilta hakemaan salaattia. Ja vielä vähän ostoksia. Mister lady -putiikista löysin sattumalta mustat farkut. Entiset suosikkifarkut ratkesi haaroista maanantaina juuri lentokentälle lähdettäessä ja tarve oli löytää uudet. Meillä oli vain puolikas matkalaukullinen vaatteita/muuta tarpeellista mukana koko perheelle, eikä mulla ollut kuin yhdet housut mukana, ratkenneiden lisäksi. Niillä olisin joutunut vetämään monta päivää mutta onneksi löytyi todella istuvat farkut. Niitä piti sitten ottaa paritkin että pärjään vähän pidempään. Mustat farkut ovat mun vakiot ja olen tosi huono ostamaan uusia koska ne ovat aika perusvaate enkä yleensä tykkää ostella mitään tarpeellista ja käyttövaatetta vaan kaikkea ihan muuta. Housut tuli kyllä todella tarpeeseen, mulla oli ollut todellakin ostohousut jalassa pari päivää ja pakko oli alkaa hillitä shoppailua.

Muuta en hirveästi tainnut ostella Heilbronnista. Ai niin ainakin Converset ostin. Saksalaisethan on paljon sosiaalisempaa kansaa kuin suomalaiset ja heti kenkäkaupassa oli myyjät Millaa viihdyttämässä. Hän sai pari ilmapalloa mukaan ja niistä riitti iloa pitkään.




Iltalenkki Heilbronnin kanavan vartta pitkin puistoon, sieltä autolle ja Ollia hakemaan töistä. Hotellille vaatteiden vaihtoon ja poikien kanssa syömään. Olli ajoi ja kääntyi joka risteyksestä ensimmäisellä kerralla väärin ja meinattiin myöhästyä sovitusta ajasta mutta päästiin viimein perille. Mentiin peristeistä saksalaista ruokaa tarjoilevaan Barfüber ravintolaan ja meitä olikin kunnon kööri liikenteessä, piti pidentää pöytää että saatiin suomalaisten jengi pitämään pöydän päätä :) Mä halusin syödä flammkuchenin eli sellaisen tosi ohuen piirakan mutta sainkin enemmän pitsaa muistuttavan ruuan. Olli söi maultaschenin, sellaisen raviolin/lasagnen tyylisen saksalaisen perinneruuan. Itse söin sellaisen vuosi sitten samaisessa ravintolassa mutta ei ollut mun juttu. Eipä mun pitsakaan mikään makuelämys ollut. 




Illlala kuuden jälkeen lämpöasteita vielä 9








Yöllä yritin vähän pakata mutta en kerennyt pakkaamaan kaikkea kun muut sammuivat jo yöunille. Tarkoitus oli saada mahdollisimman monta kenkälaatikkoa mukaan ja yllätys oli suuri kun huomasin että olli on tuonut Suomesta Saksaan pari kenkälaatikkoa jotka myöskin hauan viedä takaisin. Turhaa veivät tilaa ja jouduin jättämään muutaman laatikon Saksaan. Aina noita miehiä pitäisi olla vahtimassa. Mut siis oikeesti kerranki lähdin tyhjän matkalaukun kanssa. Käsimatkatavaroita mulla oli laukullinen mutta onneksi en ottanut enempää mitään mukaa kun juuri ja juuri saatiin kaikki mahtumaan.

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Back to Deutschland

Meidän Suomeen paluu meni oikein hyvin. Hampurin lentokentällä meillä oli rutkasti aikaa mutta silti ei keretty edes shoppailemaan missään kun pakkaaminen ja kaikki muu säätö vei niin paljon aikaa. Bongailin Victoria's Secretin kasseja kentällä ja harmitti kyllä kun en kerennyt itse käydä tsekkaa liikettä. Noh, myöhemmin sitten. Oli muuten erikoistavarahihnalla aivan huippu asiakaspalvelija. Pitäisi laittaa palautetta hyvästä palvelusta :)

Burberryn paita saanut kirjavan värin 

Suomessa mua alkoi kiristää jo taksijonossa kun saatiin joku ihmeen minibussi ja kuski oli ihan törppö :D Onneksi taksijono ei ollut pitkä vaan saatiin taksi heti ilman jonotusta. Luulin että hiihtolomaviikko näkyisi suurena ihmismääränä, mutta ei. Kotona mua odotti ihan jäätävä kasa postia jotka kävin yöllä läpi. Oli myös luksusta katsella vähän telkkaria ja nettikin toimi nopeasti, mikä Saksassa on todella harvinaista.

Lauantaina kävin kampaajalla ja hoidin miljoona muuta juoksevaa asiaa. Nyt on taas hiuksissa väriä. Hiusjuttuja sitten myöhemmin lisää, ehkä. Sunnuntaina muutettiin Kruununhakaan. Meillä on nyt kaupunkikoti Lappeenrannassa ja mökki keskellä Helsinkiä. On meinaan melko erikoinen tämä asunto. Täytyy esitellä tämä myöhemmin.

Tänään lähdetään takaisin Saksaan, Heilbronniin. Viihdyttiin siellä viime vuonna oikein hyvin mutta silti aika on tainnut vähän kullata muistoja ja mulla on todella kova halu päästä takaisin vanhoille hoodeille. Toivottavasti pääsen reissuun, kokoajan ollu vähän huono aavistus tulevista lennoista ja eilen kun Olli yritti tehdä meidän check-innit niin mulle ei saatu mitään matkalippua. Pitkä puhelu Lufthansalle ei auttanut yhtään. Toivotaan että kentällä saavat jonkun lipukkeen että pääsen reissuun.
Kamat kasaan ja kohta taas mennään...

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Kruununhaka here we come


Tämä saksanreissu taputeltu ja suunta kohti Suomea. Tavaraa on taas enemmän kuin tarpeeksi ja pakkauspuuhat on vähän kesken. Kentällä joudutaan vielä aukomaan laukkuja jotta saadaan kaikki mukaan. 2 säkkiä viety Diakoniin ja monta vaatekassia meni roskiin.

Milla oli hotellin maskotti 2kk ajan. Haki ja sai huomiota henkilökunnalta kuin myös vierailta. Remonttimiehiä myöten oli porukka aina viihdyttämässä Millaa ja saatiin paljon leluja ym jotka tietenkin pitää viedä Suomeen. Viimeisellä aamupalareissulla Milla sai muistoksi nuken. Tosi ihanaa että henkilökunta muisti pikkuistamme. 2kk hotellissa on kuitenkin pitkä aika, varsinki Millan elämässä.


Nukke lattialla :)

Hotellilla oli oma ulkokissa, joka usein makoili ulko-oven läheisyydessä. Ulko-ovi oli lasinen ja Millalla oli aina tapana juosta ovelle katsomaan kissaa. Kaveri on vaan vielä niin pieni että kissat ja koirat menee sekaisin, kissa oli nimittäin hauva ja Milla aina vuhki sille :) Nukkea annettaessa manageri myöskin huomautti ettei voida ottaa kissaa mukaan. Eipä se olisi meidän kyytiin mahtunutkaan. Piti ottaa jäähyväiskuva kaveruksista.



Reissusta jäi erikoinen fiilis. Tavallaan jo valmis jatkamaan matkaa mutta ehkä Suomi ei ole se osoite mihin haluaisi mennä. Näistä fiiliksistä myöhemmin lisää. Onneksi ma lähdetään jo takaisin Heilbronniin muistelemaan viime vuotta :) Sinne lähti eilen muuttolaatikko. Nyt pakkaamaan...